Ty the Tasmanian Tiger
Mun lapsuuden ihka ensimmäinen Playstation 2- peli. Sain täs joskus jouluna kun meille ostettiin pleikkari (siihen sisältyi yksi toinenkin peli josta voi lukea alempaa)
Pelissä on päähenkilönä Ty niminen pussihukka, viimeinen(vitut) niistä siis (täs pitää tietää että pussihukat kuoli sukupuuttoon) joka yrittää estää pahan Boss Cassin suunnitelmat : hävittää kaikki nisäkkäät Australiasta(Boss Cass ei ollut tissien ystävä)
Ty estelee myös koska Boss Cass oli muutamia vuosia sitten teljennyt hänen perheensä "unimaailmaan" ja maagisten viiden talismaanin avulla heidät saisi myös pelastettua sieltä. Ty siis myös kerää näitä talismaaneja kavereittensa avustuksella
kusipäähomo Boss Cass, kyrpäpää :DDDD |
Boss Cass tajuaa myös että näiden viiden talismaanin avulla päästäisiin käsiksi Australian suojelijahenkien olinpaikkaan missä ne olisi helppo eliminoida.
Tämä peli on vain jotain aivan mahtavaa, kentät ja bossitappelut ovat jotain aivan huikaisevaa, ja bumerangien heittely >:3 Niitä sai päiviteltyä kun keräs sellaisia kultaisia hammasrattaita, niistä sai liekehtiviä,jäisiä, sähköisiä, räjähtäviä, sellaisia että kun niitä heitetään ne kloonaavaat itsensä yms.
Plussia nyt ainakin riittää
+ Grafiikka on kaunista, ympäristöön on panostettu
+ Ohjaus on mukavan smoothia
+ Tehtävät ja kamojen keräily ovat aina yhtä mukavaa touhua
+ Musiikki
- Vittukun niille bosseille hävisi
Se hetki kun tajuaa että lapsuuden ensimmäinen peli oli turripeli.
Tekken 4
Tämä peli tuhosi viimeiset rippeet ystävyyssuhteista/perhesuhteista, ei minkään sortin tasoitusta jos sattui toiselle tulemaan hyvä tappelija, ja jos pelitoveri oli oikein kusipäisellä päällä niin ei tarvinnut tietää kuin muutama pieni combo, ja K.O
Pelissä on mukava perussetti pelattavia hahmoja ja niitä tulee lisää mitä enemmän tätä pelaa tai jos suorittaa "tarinamoodin" hahmoille. Tarinamoodissa nähdään mikä on hahmon menneisyys ja mitä hän yrittää tavoittaa voittamalla turnauksen. Turnauksen voitti antamalla vaippajäbälle köniin
Vaippajäbä :D
Juonea ny on sen verran että hahmot osallistuvat kyseiseen turnaukseen(The King of Iron Fist Tournament) jossa on mahdollista voittaa mukava tukku rahaa käteen, ja hahmoilla on monia erinäisiä syitä käyttää nämä rahat, henkilökohtaiset tavoitteet, velat tai ihan vaan rahanhimo.
Tämä kyseinen neitokainen oli kenties pelin ärsyttävin, koska EI SITÄ VOINU VOITTAA MILLÄÄN. Se vaan pyöri lattialla ja sitten kun lähti jalat alta niin teki jo mieli painaa restarttia. x+ympyrä. Vitullinen yhdistelmä. Tän tappelutyyli oli capoeira, eli tanssi ja tappelu yhdistettynä.
Ohessa mun lempparihahmo, pikku koppakuoriaissamurai, eli Yoshimitsu. Tällä oli ebin hakata ja sittenku oli häviöllä niin pysty tekemään itsemurhaiskun ja olla vaa sillee "et sä voittanu, tää tappo ittensä >:)" Oh god.
Turpalöylyt ja halit
+ Mahtavaa viihdettä kavereiden kanssa, hauskoja skenaarioita tulee
+ Tarjoaa jopa hieman haastetta
+ Käräktyyrien tarinat
- Musiikki takkuavaa
- VITTUSÄTAASVAANNÄPYTITSITÄSAMAANAPPIAJACOMBOAVOIVITTU
Tätä kutsuttiin maassamakaajaksi koska yhdestä nappulasta se pisti vain mahalleen makaamaan, ja tää myös osas drunken fistin. Ebin. |
Harry Potter 3
Onneksi tätä peliä ei sentään suomennettu, niinkuin edeltäjiään.
Jos on Harry Potter fani, niin tämä peli kannattaa ostaa.
Ihan perus 3/5 ei oikein moitittavaa tai kehuttavaakaan, oikeasti.
Juoni etenee jotenkuten samoin kuin kirjassa, pieniä vastoinkäymisiä ja niiden korjaamisia kunnes päästään ihan siihen pääjuoneen.
Pääosin mä vaan junttasin niihin tehtäviin joissa piti lentää Hiinokalla koska mä rakastin lentää sillä : D
Pistin myös joskus pelin äänet mutelle, pistin jonkun ebin levyn soimaan mankasta (usein Nightwishiä) ja kelasin jotai omaa tarinaa siihen peliin. Ja lentelin taivaalla eeppisten kitarasoolojen aikana.
On mukavaa olla normaali lapsi
Jos nyt kuitenkin ne plussat
+ Ebin sarjan faneille
+ Hiinokalla lentäminen
- Takkuileva grafiikka
-Tylsä, "action" kohdat eivät todellakaan ole jännittäviä tms.
Jääkenttä >:/// Tyhmiä puzzleja |
"I wish I had an angel" mit. |
Fuck you Peeves.
Jak and Daxter: The Precursor Legacy
Jakki ja tyhmä orava :D t.minä 8v
Tää peli on varmaan kuulunu monien lapsuuteen, niin myös mun.
Pelissähän on siis perusjuoni: 2 kaverusta lähtee vihreäpapan kielloista huolimatta mystiselle Misty Islandille, jossa he huomaavat että saari on täynnä vihollisia(Lurkereita). Saaren tutkittuaan he huomaavat että 2 pahista kontrolloivat näitä kusipäitä, ja he päättävät jättää asian sikseen (koska fuckimacoward). Sitten he löytävät valtavan altaan täynnä Pimeää Ecoa, pällisteltyään tätä hetken jätkien kimppuun hyökkää valtava Lurker, Lurkeria vastaan taistellessa Daxter tippuu kyseiseen altaaseen, Jak on sad hetken kunnes Dexter suorastaan heitetään ulos altaasta ja hän muuttui oravaksi (:D)
Tehtävänä on lähteä pohjoiseen etsimään suurta Pimeän Econ tietäjää, Golia ja muuttaa Daxter takaisin ihmiseksi (ei nää oo kyllä ihmisiä mutta oh well)
Pelissä on kauniit grafiikat ja mahtava juoni (en minä sitä pienenä tajunnu)
Oon pelannut tän pelin 100000342424234234234237849240 kertaa läpi. Tätä vaan jaksaa mättää ja mättää. 5/5 peli
Kermavaahtoa
+ Grafiikat
+ Ohjaus
+ Viholliset
+ Tarina
Piiskaa
- Joskus hieman hankala(puzzlet) :c
Pelin pahikset Gol ja Maya, epic boobs.
Vihreepappa |
Jätän vain yhden soundtrackin, koska kun tää musiikki soi, mulla menee niin hirveet kylmänväreet. Se ihan viimeinen bossi. ;__;
Koirankakkapeliiiiii :DD!!!
Koirankakkapeli (eli Dog's Life) on ehkä maailman historian surkein peli mitä olen pelannut.
Oikeasti.
Pelin pointti on vituttaa ihmisiä ja kakata autoteille, olla pahanhajuinen ja pissata ihmisten päälle.
Mä en edes muista meninkö mä tätä läpi, kun oli niin hassua ku sai kakkia ja pissata pelissä.
Juoneen kai kuului jonkun tyttökoiran pelastaminen(??)
Miinusta
kaikki, tää on jopa suomidubattu.
Ette saa kuvia tai osteja.
Onko teillä lapsuuden lempipelejä? Jos on, niin kaivakaa ne pölyn seasta ja let the nostalgia flow through you.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti