sunnuntai 6. lokakuuta 2013

I really don't know what's going on anymore

Mulla on ollut ihan hullunmylly-viikko taas mutta mikäs siinä


Esiintymiskammo

Eip, mä en tälläistä asiaa onneksi omista, mutta aattelin puhua ihmisten edessä esiintymisestä ja puhumisesta koska noh, tää asia on ollut mulle todella ajankohtainen juttu tällä viikolla

Meidän koulussa eli Sedussa oli avoimet ovet, ja arvatkaa kenet valittiin esittelemään kokkipuolta opettajan avuksi? Joo mut.

Ensimmäinen vinkki, älä jää odottamaan vaan ilmesty paikalle kun yleisö on siellä, koska mua ainakin jännittää itteäni niin paljon enemmän jos vaan odottelen siellä paikan päällä, tai jos ei muuta voi ja pitää odottaa paikan päällä, tee jotain muuta kuin aattele sitä yleisölle esiintymistä. Räppää kännykkää, piirrä, viheltele, ole mahdollisimman rento, näprää hiuksia tai pidä kädet taskussa ja ole vaan.

Sitten kun se yleisö saapuu, rentoudu ja esittele itsesi ja jos sulla on teksti valmiina, niin lue se, ei välttämättä sanasta sanaan tarvitse, ja ihmiset pitää siitä jos nostat katseen välillä yleisöön ja käytät omia sanoja ja muotoiluja. Tää on mulle itselle tosi tärkeätä, luo pieniä katsekontakteja mutta älä creeppaa liian pitkillä sellaisilla.

Ja jos oikein jännittää ja nousee pala kurkkuun, yskäise kunnolla, älä anna äänen vavista vaan vahvista sitä yskäisemällä ja jatka tekstiä normaalisti. Muista hengittää~
Jos menee sanat sekaisin niin ei se mitään, korjaa virhe ja jatka vaan, en oo vielä ainakaan tavannut sellaista yleisöä joka olis niin vaatelias että niistä virheistä välittäis. Kaikki ollaan kuitenkin ihmisiä.
Niin ja muista olla mukava ja rento.

Itelleni oli pahinta kun yleisönä oli tylsistyneen näköinen poikaluokka. Ne tuijotti mua ilmeellä "kiding's me" kokovitunajan ja siinä levittelivät haarojaan, piti olla niin miestä.


Sun yleisösi koostuu kokonaan ihmisistä, en oo vielä päässy puhumaan kaneille ja yksisarvisille, mutta muista se. Ne ei pure.

Viikon kuulumisia





'Nuff said.


Ei kommentteja: